Onko Suomen talouden lama ohi?

Suomessa on jo pitkään eletty eräänlaisessa taloudellisessa apatiassa – maailmantalous on painanut myös pohjoismaiden taloutta alas, ja Suomi on ollut yksi suurimmista kärsijöistä. Tämä näkyy erityisesti työttömyysluvuissa; esimerkiksi Ruotsin työttömyysaste on saatu jo taitettua ja sen suunta on hiljalleen alaspäin, mutta Suomen työttömyysaste hipoo pian kymmentä prosenttia. Tulee muistaa, että työttömiksi ei lasketa esimerkiksi henkilöitä, jotka ovat kuntouttavassa työtoiminnassa tai opiskelevat. Nämä ovat usein tilanteita, joissa henkilö on faktuaalisesti työtön, mutta tekee nimellisesti jotain muuta sillä aikaa, että löytää töitä. Suomen ns. todellista työttömyysastetta onkin vaikea arvioida, sillä siihen liittyy monenlaista mittaria ja aspektia joiden mitattavuus ei ole realistisella tasolla.

Ekonomistit: Suomi on noussut taantumasta

Ekonomistit ovat kuitenkin sitä mieltä, että Suomen valtio on kuin onkin noussut taantumasta ja Suomi Oy Ab puksuttaa menemään kiihtyvällä tahdilla. Tämä perustetaan erityisesti siihen faktaan, että Suomen talous kasvoi vuonna 2016 yhteensä 1,6 prosenttia. Vuoden 2017 ennuste on 0,9 prosenttia. Helsingin Sanomien kyselyssä yhteensä 94 prosenttia kyselyn 60:sta ekonomistista vastasi, että Suomen taantuma on ohi ja kasvukausi on alkanut. 55 prosenttia vastaajista on kuitenkin sitä mieltä, että tämä talouskasvu ei auta kohentamaan työllisyystilannetta merkittävästi. Työllisyysluvut eivät siis välttämättä kaunistu vielä pitkään aikaan, jos milloinkaan. Kyselyn lähde: IS.fi

Varsinais-Suomi kerää laajoja investointeja

 Varsinais-Suomi, erityisesti Turku ja Uusikaupunki ovat olleet Suomen talouden valopilkkuja viime vuosina. Turun telakka on kerännyt ilahduttavan määrän tilauksia, ja töitä riittääkin näillä näkymin vuosikausiksi. Esimerkiksi vuonna 2016 tehty yksittäinen laivatilaus oli arvoltaan yli 1,5 kertaa koko Kalasataman keskuksen työmaan arvo. Tämä Turun alueelle kaadettu raha leviää varmasti myös muihin palveluihin ennemmin tai myöhemmin. Tästä kielii esimerkiksi se, että Turkuun avataan tällä hetkellä niin paljon uusia ravintoloita, että niihin ei riitä osaavaa työvoimaa. Esimerkiksi tarjoilijoista on tällä hetkellä huutava pula.

Uudenkaupungin autotehdas rekrytoi tällä hetkellä tuhansia uusia työntekijöitä. Valmetin autotehdas onkin saanut hiljattain suuria tilauksia esimerkiksi Mercedes-Benziltä, jonka uutta automallia aletaan valmistamaan Uudenkaupungin tehtaassa. Yhdeksi ongelmaksi onkin muodostunut se, että Uudessakaupungissa ei ole tarpeeksi asuntoja kaikille uusille työntekijöille: monet ovatkin hankkineet tai vuokranneet asuntoja jopa Raumalta ja Turusta asti. Tämä on myös ajanut kaupungin vuokrahintoja ylöspäin, mikä on erityisesti asuntosijoittajien mieleen.

Julkisen talouden menot vielä tuloja suuremmat

Vaikka Suomen talouden luvut ovat lupaavia, fakta on kuitenkin se, että julkisen talouden menot ovat yhä tuloja suuremmat: valtio velkaantuu tällä hetkellä 5mrd euron vuositahdilla, ja velkaa on yhteensä 111 miljardia euroa. Palveluista on siis pakko karsia lähitulevaisuudessa rankalla kädellä, ellei valtio päätä kiristää verotusta entisestään. Jo nyt erilaiset leikkausehdotukset ovat herättäneet vahvaa vastarintaa, ja esimerkiksi Vihreiden kuntavaalivoitto on pitkälti peräisin puolueen leikkausvastaisesta oppositiopolitiikasta. Erityisen suuresti on kritisoitu opiskelijoiden ja vähäosaisten tukien leikkaamista. Esimerkiksi opintotukea muutettiin niin, että opintorahan määrää laskettiin mutta asumistuen osuutta korotettiin tietyillä ehdoilla. Lisäksi opintolainan kokoa kasvatettiin. Tämä onkin ollut erityisen mehukas kohde oppositiopuolueille, ja erityisesti Vihreiden Ville Niinistö on valjastanut sosiaalisen median onnistuneesti kampanjointialustakseen tämän pehmopopulismiksikin kutsunut agendan torveksi.

Tuhannen taalan kysymys onkin, miten julkisen talouden menot saadaan karsittua sille tasolle, että velanotto ei riistäydy entisestään käsistä. On mielenkiintoista nähdä, mitä hallitus saa vielä tällä kaudella aikaiseksi, ja kuinka vahvan viherjytkyn näemme seuraavissa eduskuntavaaleissa.